matara white2

Mataralaiset kertovat
Kansalaistoiminnankeskuksen blogi

STM Tukee90 neg

Ajatellaan, että edessäsi on komea kasa palapelin paloja. Vieressä on Erkki Esimerkki, joka luki ohjeet jo kauan sitten, ja on kasannut palapelin monta kertaa. "Jos tulee ongelmia, niin katso ohjeista vinkkejä", sanoo Erkki, ja jättää sinut tekemään palapeliä. Et kuitenkaan pääse edes alkuun, kun törmäät ongelmiin: Kulmapaloja ei ole, ja näyttää siltä, että tässä palakasassa onkin useamman palapelin palat. Kaiken lisäksi ohjekirja on kadonnut. Koitat kysyä Erkiltä neuvoa, mutta vastaus kuuluu: "Miten niin et osaa? Minähän olen kasannut tuon monta kertaa. Kyllä sinunkin pitäisi osata." 

Jatkaisitko palapelin selvittämistä, vai siirtyisitkö mieluummin sellaisen pelin pariin, joka ei saa tuntemaan oloasi tyhmäksi? 

Meillä tuntuu olevan yhteiskunnassa oletus, että kaikki osaavat ja ymmärtävät yhteiskunnan asioista. Esimerkiksi vaaleista tai sote-uudistuksesta viestittäessä puhutaan kielellä, jota ymmärtääkseen täytyy tietää liuta erilaisia poliittisia termejä, joita harva käyttää jokapäiväisessä arkipuheessa. Täytyy olla niin sanotusti politiikka-natiivi. Tähän kieleen on päässyt moni tottumaan, varsinkin varttuneemmasta ikäpolvesta, takana kun on monet vaalit ja vuosien uutisoinnit. Mutta entäpä ne, joille tämä kieli on vierasta? 

Asiat kerrotaan vaikeasti ja monimutkaisesti. Joka toinen sana on uusi ja vieras, en ymmärrä tekstiä. Muistan itsekin ajatelleeni, että olenko jotenkin tyhmä, kun en tajua, mistä tässä puhutaan? Miksi minun pitäisi edes yrittää selvittää, kun en kuitenkaan ymmärrä?

Minusta on kummallista, että yhteiskunnan toiminnasta löytyvä tieto on usein todella vaikeasti ymmärrettävässä muodossa. Asioita ei muotoilla nuorten kielelle, eikä oteta huomioon sitä, että kaikki nuoret eivät ole mukana vaikkapa nuorten vaikuttajaryhmissä. Nuoret ovat aivan yhtä arvokas osa yhteiskuntaa kuin varttuneemmat aikuisetkin, ja meillä on oikeus saada tietoa ymmärrettävällä tavalla, nuorten kielellä. 

Tämä ajatus poiki viime talvena pienen ydintiimin voimin solidaarisuusprojektin. 

U Wot Waldo? -sarjakuvaprojekti kääntää politiikkaa nuorten kielelle. Ydinajatuksenamme on laskea kynnys tiedon saamisesta niin matalaksi, että kenen tahansa olisi mahdollista saada perustietoa yhteiskunnasta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Sarjakuvan keinoin tarinan kautta tutustutamme lukijaa esimerkiksi äänestämiseen ja kunnan tehtäviin helposti ymmärrettävällä tavalla, pienissä paloissa ja ikään kuin vahingossa. Kaikkea tietoa ei tarvitse hankkia uutisista ja pitkistä artikkeleista… Luovuuden keinoin on mahdollista tavoittaa myös ne nuoret, joille pitkät artikkelit ja monimutkaiset termit ovat valtava töyssy tiedonsaannin tiellä.

Tiimimme koostuu eri-ikäisistä nuorista, joten osaamme itse tarkastella aiheita nuorten näkökulmasta ja siksi kääntää niitä ymmärrettävään muotoon omien tarpeiden mukaan! Julkaisemme lyhyitä sarjakuvastrippejä instagramissa, sillä alusta on nuorille tuttu ja helppokäyttöinen. Sarjakuva on siis löydettävissä jo valmiiksi tutulta alustalta, eikä sitä tarvitse etsiä erillisiltä verkkosivuilta. 

Lisäksi sarjakuvat käännetään useammalle kielelle, jotta edes kielimuuri ei olisi tiedon saannin esteenä. Suunnitelmana on koota sarjakuvat kirjaseksi, jota voi käyttää vaikkapa nuorisotiloilla tai opetuksessa oppimisen tukena. Kenties saamme autettua tällä tapaa myös maahanmuuttajanuoria tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Toivomme myös, että sarjakuvan keinoin saamme välitettyä tietoa myös niille nuorille, joita perinteiset tiedonvälityskeinot eivät tavoita. Nuoret kun eivät ole yksi yhtenevä massa – meitä on monenlaisia, ja mitä enemmän erilaisia tiedon välittämisen tapoja keksimme ja toteutamme, sitä enemmän nuoria tavoitamme! 

Meistä on tärkeää, että mahdollisimman moni voisi löytää jonkun samaistumispinnan sarjakuvasta, ja siksi koitamme saada hahmoistamme aidon tuntuisia. Hahmokaartiimme kuuluu tällä hetkellä muun muassa päähenkilömme Waldo, vastikään täysikäistynyt nuori, joka ei ole ihan perillä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan; Waldon kaveri Matti, joka tuntuu tietävän ihan tuhottoman paljon yhteiskunnan asioista ja neuvoo Waldoa mielellään; sekä Waldon kiipeilykaveri Hilla, joka ei ensi alkuun ollut menossa edes äänestämään, kun tuntui, että se on turhaa, eikä se vaikuta mihinkään. Erilaisilla asenteilla, tietotasoilla ja taustoilla saamme kerrottua lukijalle myös, että on okei, vaikkei olisikaan perillä kaikesta. Se ei tee kenestäkään yhtään sen huonompaa, se tarkoittaa vain sitä, että tietoa ei ole saatavilla oikealla kielellä, oikeassa muodossa. 

Sarjakuvantekoprosessiin liittyy todella paljon tiedonhakua ja sen muotoilua. Olemme oppineet tiiminä aivan valtavasti projektin aikana, mikä on jo itsessään mahtavaa – mutta sen lisäksi olemme päässeet jakamaan tätä tietoa muille, ja kääntämään tietoa ymmärrettävään muotoon. Projektimme tuntuu mielekkäältä, ja tuottamamme sarjakuva sellaiselta, jota olisin kaivannut nuorempana itse!

Keväällä käsittelimme pääasiassa kuntavaaleja, ja kannoimme näin kortemme kekoon nuorten tiedottamisessa. Syksyllä on tulossa käsittelyyn liuta uusia aiheita. Mitä nuo aiheet ovat? Pysykää kuulolla, ja laittakaa projekti seurantaan Instagramissa ja Twitterissä @uwotwaldo, sekä Facebookissa nimellä U Wot Waldo?, jotta pääsette mukaan Waldon seikkailuihin mukaan. 

Tietoa voi välittää muutenkin, kuin perinteisin artikkelein tai uutisotsikoin. Tarvitaan vain vähän luovuutta, intoa, sekä ripaus ennakkoluulottomuutta. Käännetään yhdessä yhteiskunta nuorten kielelle!

Kirjoittanut Milla Köykkä, Nuorten Suomi ry, 13.8.2021

Tuettu Veikkauksen tuotoilla, logo. Kansalaistoiminnankeskus Mataran logo. Logo, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki